Sunnuntaina oli edessä keikka jollaisia ei montaa tule, hyvä jos edes kerran vuodessa.

Asiakkaalla oli tarve yhdelle kuvalle Vaasan Mailattarien pelistä. Tälläisessä tapauksessa kuvalle on vaatimuksia jotka pitää toteutua mutta lähestymistapa kuvaajana on erilainen kuin normaaliin toimeksiantoon jossa haetaan laajempaa settiä kuvia. Lisäksi normaalit urheilukuvaamiseen painopisteet saavat tehdä tilaa asiakkaan tarpeille vaikkei niitä kokonaan unohdeta. Kuvatessa toiminta ja tilanteisiin ehtiminen ei ollut pääosassa vaan piti haistella kuka olisi sopiva kohde kuvalle ja millaisesta tilanteesta kuvan hakisi. Asiaa ei auttanut tietoisuus ummikkona olemisesta pesiksen suhteen. Tähän samaan kun lyödään hieman yllätyksenä tullut keikka kuvaeditoriksi kesken pelin niin aikataulukin kiristyi mukavasti koko pelistä puolikkaaseen.

Yllä oleva ruutu ei ole asiakkaalle menevä kuva – niitähän me emme muutenkaan näillä sivuille esittele. Tämä ruutu tuli valittua esimerkiksi siitä kun fokus katoaa toimeksiannosta eli keskityin vahingossa kuvaamaan peliä sen ison tavoitteen sijaan. Pelejä on tullut kuvattua tietyllä kulmalla niin paljon ettei ole hankalaa luisua rutiiniin jolla pelejä kuvaa vaikka tavoitteet ovat aivan toiset. Asia mistä sain muistuttaa itseäni kolmannella vuoroparilla.

Keikka itsessään oli hyvää vaihtelua normaaliin matsin kuvaamiseen. Yhtä ruutua on aika mukava metsästää ja vaikka kuinka miettii vaihtoehtoja millainen se ruutu voisi olla sieltä tuleekin jotain ihan muuta. Kannattaa kokeilla, mennä vaikka paikallisen alasarja-jengin matsiin vain yhden ruudun tähden.

Päällikkö