Kiva olla joskus väärässä – ainakin semisti

Hetken jo sitä epäili mutta sieltähän se tuli vastaan kuten joka vuosi. Ei ole varmaan mennyt vuottakaan viimeisen vuosikymmenen aikana etten olisi vähintään kerran kesässä käynyt Seinäjoella keikalla. Tälläkin kertaa Vasabladet pelasti perinteen. Taino, jos tarkkoja ollaan niin syksyssä mennään mutta oma ajantaju on niin sekaisin ettei kesä vielä ole loppunut.

Matsista itsestään ei ole suuremmin kerrottavaa. Yksi murheellinen lisä Vepsun SJK-pelien saldoon. Posina oli nähdä oma junnu avauksessa. Mutta nyt tän postaukseen pihviin.

Mä olen aina hieman “ylenkatsonut” hitaita, pitkiä tele-zoomeja. Oma fiilis on ollut ettei niillä saa tehtyä riittävän matalaa syväterävyyttä ja täysin hyödyttömiä hämärässä ja sisätiloissa. Tämä fiilis on pitkälti perustunut erilaisiin 100-400mm laseihin. Olen ehkä ollut hieman turhan jyrkkä koska eilen hyppäsin syvään päähän ja hommasin sian säkissä matkalla stadikalle.

Onneksi Bladetin Jonalle sopi aiempi lähtö joten meillä oli aikaa käydä kaffen lisäksi moikkaamassa mun hovihankkijaa eli Foto-Forman Jarkkoa. Oltiin sovittu aiemmin viikolla pieni vaihto-diili ja poistuin Formasta mooses-iso laatikko kainalossa joka piti sisällään Sonyn 200-600/f5.6-6.3 lasin.

Ei muuta kun matsissa putki suoraan käyttöön ja kattomaan mitä siitä lähtee irti. Ensimmäinen iso muutos kuvaamisen suhteen oli ettei se loppunut keskiviivalle. Aiemmin Sigman 120-300/f2.8 lasilla ei vaan riittänyt pidemmälle mutta nyt pystyi hakemaan ruutuja toisen pään maalilta asti. Vaati uudelleen asennoitumista kuvaamisen kun tämä iski kunnolla – “Älä laske sitä kameraa kun pelaajat ylittää puolen kentän” takoi päässä kuin kiviä halkaiseva kääpiö.

No miten meni sit noin niinko omasta mielestä? Palataan asiaan alla olevien ruutujen jälkeen.

Syväterävyys tämän kanssa on edelleen jonkin verran ongelma. Toisaalta kun muistaa miten syväterävyys muodostuu se auttaa vähän, siltikin tulee tilanteita jolloin tällä putkella ei välttämättä saa sellaista jälkeä aikaan kun haluaa. Todennäköisesti jos olet matalan syväterävyyden tavoittelija et tule tällä pääsemään kuin hetkittäin haluamaasi lopputulokseen.

Samaten hämärässä tulee varmasti ongelmia jos rungon herkkyys ei riitä. Tätä testataan lisää tulevalla viikolla kun Vaasan Sport pelaa viimeisen pre-season kotipelin ennen kauden alkua. Mutta nyt jo on vahva tuntuma ettei tällä lasilla tee mitään Suomen syksyn iltahämärässä kun välillä on helisemässä valovoimaisempienkin lasien kanssa.

Verrattuna Sigmaan iso asia on myös luonnollisesti keveys. Sigman kanssa monopod oli käytännössä pakollinen mutta tämän kanssa pärjäsi ilman yli 2kg painosta huolimatta. Välillä tuli mieleen monopodista joissain tilanteissa olevan hyötyä myös Sonyn kanssa mutta pärjää ilmankin.

Sigma on ollut kiinni MC-11 adapterilla rungoissa ja se on jonkin verran vaikuttanut myös tarkennusjärjestelmän suorituskykyyn. Pakko sanoa tähän väliin ettei kyseinen kombo pärjää 200-600mm lasille vaan luonnollisesti Sonyn oman optiikan suorituskyky on parempaa kun adapteroidun optiikan. Lasin AF on Direct Drive-tyyppiä jolloin paino on saatu pidettyä kurissa on AF on nopea.

Väliaikatuomio yhden futis-matsin perusteella – yllättävän suorituskykyinen kokonaispaketti jonka rajoitteet pitää huomioida parhaan lopputuloksen tuottamiseksi. Hinta/laatu kohtaa ja mikä parasta kyseessä on IF-optiikka eli putken fyysinen pituus ei kasva zoomia kääntäessä. Toisin kuin esim. joskus omistamani Nikon 200-500/f5.6 joka ei ollut IF. Erittäin hyvä valinta suunnittelijoilta joka suojaa optiikkaa pölyltä ja kosteudelta vaikkei tässä taida parhaat suojaukset olla koska kyseessä on G-sarjan lasi.

Palataan tuomion toiseen osaan ensi viikolla kun värkki on laitettu jäähallissa hommiin.

Päällikkö

Follow Samppa:
Latest posts from

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.