Vähän kuin Jenkkilän posti

Rankat yleistykset on kivoja. Kaikkihan me tiedetään USPS:n motto joka alkaa “ei lumi taikka sade…” jne. Ainoa vaan että ei se mikään niiden motto ole. Koko lafkalla ei ole virallista mottoa, mikä lie urbaani legenda tuokin.

Mutta siinä tekstissä on pointti. Asialleen omistauminen on sitä ettei lumi taikka sade, ei kuumuus tai yön pimeys estä meitä hoitamasta hommia. Tänään oli vähän sellainen fiilis kun paikallinen löyhäpää unohti sadeviitan autoon eikä jaksanut kävellä sitä hakemaan.

Paikka oli siis ihan kotoinen Vaasa ja Elis… siis Lemonsoft Stadion joka nyt saanee tuttavallisemmin nimen Stadikka, Sitruuna tai Hjaliis… yleisö odottaa vielä tuomiota uudesta lempinimestä. Mutta olen 100-varma ettei sitä tulla Lemonsoftiksi puhekielessä sanomaan. Matsihan oli Naisten Ykkösen Vaasan derby, FC Sport – Vaasa IFK, näiden kohtaamiseen on aina kiva mennä.

Mutta siis. Hetkeen ei ole tullut noin kovassa sateessa kuvattua ja sadeviitta olisi pitänyt noutaa autosta heti kun sen puuttumisen huomasi. Samaten matsin aikana tein huomion juuri hankkimistani uusista työhousuista – ihan vitun turha ostos, saa mennä kauppaan ensi viikolla uudestaan. Tätä kirjoitettaessa on n. tunti mennyt siitä kun poistuin Stadikalta ja polvet on edelleen kylmettyneet koska housut piti vettä yhtä paljon kuin siivilä.

Mutta samaten tämä koskee pelaajia kentällä. Ei varmasti ollut ihan niin kivaa kuivalla säällä vetää täydet 90 minuuttia ja lisäaika illan sateessa. Onneksi tuuli nousi vasta ihan viimeisillä minuuteilla joten ihan niin kalsaa ei ollut kuin olisi voinut olla.

In the end, joukkueet ja mä toimitimme säästä ja illan pimeydestä huolimatta kauden kolmannesta Naisten Ykkösen Vaasan derbystä tuloksen. Toisten setit löytyy Palloliiton tulospalvelusta ja mun Vasabladetista.

Päällikkö

PS. Ensi viikolla alkaa se suurin ja kaunein – Rautaliiga pyörähtää käyntiin. Maistan kieleni päässä jo Maalahden makkarat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Käytämme Akismetia vähentääksemme spämmiä. Lue lisää..